VEAT — vapaaehtoinen ennakkoilmoitus

Vapaaehtoinen ennakkoavoinuusilmoitus, lyhennettynä VEAT (Voluntary Ex Ante Transparency Notice), on ilmoitus, jonka hankintayksikkö julkaisee ennen sopimuksen allekirjoittamista, kun sopimus on myönnetty ilman aiempaa kilpailullista hankintailmoitusta. VEAT on Euroopan unionin hankintaoikeuden luoma menettely. Sen tarkoituksena on tarjota läpinäkyvyyden mekanismi sellaisille sopimuksille, jotka on myönnetty menettelyillä, jotka eivät sisällä avointa kilpailua, yleisimmin neuvottelumenettely ilman ennakkojulkaisua ja suoranhankinnat aidon kiireellisyyden tai teknisen yksinoikeuden perusteella.

Miksi VEATit ovat olemassa EU:n hankintaoikeudessa

EU:n hankintaoikeus suosii vahvasti kilpailullisia menettelyjä, koska kilpailu on ensisijainen mekanismi verovaroille saatavan arvon turvaamiseksi ja toimittajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Laki kuitenkin tunnustaa, että kilpailu ei aina ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Aito kiireellisyystilanne, tarve hankkia vain yhdeltä toimittajalta ainutlaatuinen tuote tai palvelu tai olemassa olevan sopimuksen jatkaminen teknisistä syistä voivat kaikki oikeuttaa suorahankinnan ilman ennakkokilpailua.

Tällöin riski on, että hankintayksiköt saattavat väärinkäyttää poikkeussääntöjä myöntääkseen sopimuksia suosikkitoimittajille. VEAT vähentää tätä riskiä edellyttämällä, että hankkija julkaisee tarkoitetun myönnön julkisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tämä antaa potentiaalisille kilpailijoille ja valvontaviranomaisille mahdollisuuden kyseenalaistaa myönnön, jos ne katsovat poikkeuksen olevan väärin käytetty.

Kun VEAT on julkaistu, ennen sopimuksen allekirjoittamista sovelletaan vähintään kymmenen kalenteripäivän odotusjaksoa. Tänä aikana mikä tahansa asianomainen osapuoli voi nostaa oikeudellisen haasteen. Jos haastetta ei tehdä tai kaikki haasteet raukeavat, sopimus voidaan allekirjoittaa ja myönnön toimeenpanna. Jos haaste menestyy, myönnön voidaan kumota.

Yleiset perusteet VEATien käytölle

VEATeja julkaistaan yleisimmin seuraavissa tilanteissa. Ensiksi silloin, kun hankkija on todennut, että vain yksi toimittaja voi toimittaa vaaditut tavarat, palvelut tai työt teknisen yksinoikeuden, yksinoikeuteen liittyvien immateriaalioikeuksien tai ainutlaatuisen kapasiteetin vuoksi. Toiseksi silloin, kun ennakoimattomista tapahtumista johtuva äärimmäinen kiireellisyys tekee normaalien hankinta-aikataulujen noudattamisen mahdottomaksi.

Kolmanneksi silloin, kun olemassa olevaa sopimusta jatketaan tai tilataan lisätöitä nykyiseltä toimittajalta tilanteissa, joissa siirtyminen toiseen toimittajaan aiheuttaisi suhteettomia teknisiä vaikeuksia tai merkittävää kustannusten kaksinkertaistumista. Neljänneksi joissain tapauksissa, jotka liittyvät tutkimus- ja kehitystoimintaan, salaisiin sopimuksiin tai kansallisen turvallisuuden erityispoikkeuksiin, vaikkakin näissä tapauksissa tyypillisesti on olemassa lisämuodollisuusvaatimuksia.

Jokainen näistä perusteista tulkitaan EU:n oikeuskäytännössä kapeasti. Hankkijat eivät voi nojata näihin poikkeuksiin kevyesti. Euroopan unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti katsonut, että poikkeuksia on sovellettava tiukasti ja perusteluvelvollisuus kuuluu hankintayksikölle. VEATit, jotka eivät osoita pätevää perustetta poikkeukselle, ovat alttiita oikeudelliselle haasteelle.

Kuinka toimittajien tulisi reagoida VEATeihin

Toimittajien, jotka seuraavat hankintailmoituksia kohdemarkkinoillaan, tulisi kiinnittää erityistä huomiota VEATeihin. VEAT voi merkitä sopimusmahdollisuutta, jonka toimittaja ei ollut tietoinen ja johon se olisi halunnut osallistua. Jos toimittaja katsoo hankkijan perustelut suorahankinnalle heikoiksi, oikaisun nostaminen odotusjakson aikana voi johtaa sopimuksen kilpailulliseksi uudelleenjärjestämiseksi.

Menestyksekkäät VEAT-haasteet osoittavat tyypillisesti, että kyseinen toimittaja voi todellisuudessa toimittaa vaaditut tavarat tai palvelut, mikä kumoaa hankkijan yksinoikeusväitteen. Menestyksekkäät kiireellisyyteen perustuvat haasteet osoittavat usein, että hankkija oli etukäteen tietoinen tilanteesta ja olisi voinut järjestää normaalin menettelyn, jos suunnittelu olisi ollut asianmukaista.

Vaikka haasteen menestys olisi epätodennäköistä, VEATien seuraaminen antaa hyödyllistä markkinatietoa. Ilmoitus paljastaa, millä toimittajilla on etuoikeutettu pääsy tiettyihin hankkijoihin, mitkä hankkijat suosivat suoria myönnytyksiä ja mitkä toimialat ovat vähemmän kilpailtuja. Nämä tiedot ohjaavat toimittajien strategista ja markkinasuunnittelua.

VEAT-trendit EU:n jäsenvaltioissa

Eri EU:n jäsenvaltiot käyttävät VEATeja eri tahtia. Joissain maissa, joissa on vahva hankintojen noudattamiskulttuuri, VEATeja nähdään suhteellisen vähän, kun taas toisissa maissa niitä voi olla tuhansia vuodessa. Viimeaikainen sääntely- ja valvontapainostus on pyrkinyt vähentämään suorahankintojen käyttöä koko EU:ssa, ja julkisen rahoituksen kiristyessä tarkastusaktiviteetti aika ajoin lisääntyy. Euroopan komissio ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin seuraavat jäsenvaltioiden käytäntöjä ja suosittelevat standardien kiristämistä.

Related terms

Kilpailuilmoitus: standardi kilpailullinen ilmoitus, jonka VEAT korvaa tietyissä tapauksissa.
Suorahankinta: hankintamenettely, jonka VEAT tyypillisesti julkistaa.
Neuvottelumenettely: formaali menettely, jossa VEATit ovat yleisimpiä.
Odotusjakso: VEATin julkaisemisen jälkeinen odotusaika.
Hankintavalitus: mekanismi VEATin kyseenalaistamiseksi.

See Otnox plans to track procurement opportunities across 25 markets.