Korjausdekretti (D.Lgs. 209/2024)

Tausta

Valtuuttavan lain (legge 78/2022) 1 artiklan 4 kohta salli hallituksen korjata ja täydentää koodia kahden vuoden kuluessa. Dekreetti hyväksyttiin alustavasti ministerineuvostossa 21. lokakuuta 2024, siitä antoivat lausunnon Conferenza unificata ja Consiglio di Stato:n erityiskomissio loppuvuodesta 2024, ja se hyväksyttiin lopullisesti 23. joulukuuta 2024. Artikla 97 määrää sen tulevan voimaan julkaisu­päivänä.

Sen rakenne on mekaaninen: artiklat 1–72 muuttavat yksittäisiä koodin artikloja artiklasta 8 artiklaan 226; artiklat 73–95 kirjoittavat liitteitä uudelleen; artikla 97 asettaa voimaantulon.

Hintarevisio: rahallisesti merkittävin muutos

Korjausdekretti uudisti artiklan 60 koodissa kohdassa artikla 23. Revisiolausekkeet astuvat nyt voimaan, kun objektiivinen ehto aiheuttaa:

• muutoksen töiden kustannuksissa, ylöspäin tai alaspäin, yli 3 prosenttia kokonaissummasta; lausekkeet toimivat 90 prosentilla tästä 3 prosentin ylittävästä osuudesta, sovellettuna vielä suoritettavaan osaan;
• muutoksen toimituksen tai palvelun kustannuksissa yli 5 prosenttia, jolloin lausekkeet toimivat 80 prosentilla ylittävästä osuudesta samoin perustein.

Uusi kohta 2-bis sallii tavallisten indeksausmekanismien rinnakkaisen käytön revisiolausekkeen kanssa toimitus- ja palvelusopimuksissa, ja määrää, että tavanomaisen indeksauksen mukaisesti maksettu korotus ei oteta huomioon 5 prosentin laukeamiskynnyksen testaamisessa. Kohta 4 antaa infrastruktuuri- ja liikenneministeriölle (Ministry of Infrastructure and Transport), kuultuaan ISTATin, tehtävän hyväksyä töiden kustannusindeksit uusien Allegato II.2-bis -liitteen taulukon A homogeenisille luokille; sektorikohtaisia indeksejä voidaan käyttää, jos niitä on, ja sopimukset, joiden hinta on jo asetettu indeksauksen perusteella, jäävät mekanismin ulkopuolelle.

Korjausdekretti teki artiklassa 41 revisiolausekkeista pakollisia aliurakoissa ja alihankinnoissa, jotka on ilmoitettu hankintaviranomaiselle; ne laukeavat samoista objektiivisista ehdoista (uusi artikla 119(2‑bis)).

Aliurakointi ja työvoima

Sama artikla 41 lisäsi artiklaan 119(2) vaatimuksen, että aliurakat tulee kohdentaa vähintään 20 prosentilla alihankittavasta suorituksesta pk‑yrityksille (SMEs), mutta tarjoajalla on vapaus ilmoittaa tarjouksessaan poikkeava osuus, mikäli se perustellaan sopimuksen kohteeseen, suorituksen luonteeseen tai kyseiseen markkinaan liittyvillä syillä. Artikla 119(12) edellyttää nyt, että aliurakoitsija soveltaa pääurakoitsijan työehtosopimusta tai muuta sopimusta, joka takaa työntekijöille vastaavat taloudelliset ja normatiiviset suojat, silloin kun aliurakatut toiminnot yhtenevät sopimusta määrittävien tehtävien kanssa tai kuuluvat vallitsevaan luokkaan.

Korjausdekretti uudisti myös artiklan 11(2) artiklassa 2: hankintaviranomaisen on nimettävä sovellettava työehtosopimus (collective agreement) tarjouspyynnön alkuasiakirjoissa ja sopimuksen tekemistä koskevassa päätöksessä. Uusi kohta 2‑bis laajentaa tätä erottuvaan, sivu‑ tai lisäluonteiseen suoritukseen silloin, kun se poikkeaa vallitsevasta toiminnasta ja saavuttaa 30 prosenttia tai enemmän saman homogeenisen toimialaluokan määrästä.

Osallistumisvaatimusten lieveneminen

Artikla 32 muutti artiklaa 100(11), ja tämä on syytä tarkistaa omien lukujen valossa. Palveluissa ja tavaroissa yleistä liikevaihtovaatimusta voidaan edelleen asettaa vain enintään kaksinkertaisena arvioituun sopimusarvoon nähden, mutta se mitataan nyt viiden viime vuoden parhaan kolmen vuoden perusteella ennen menettelyn aloittamista eikä edeltävien kolmen vuoden perusteella. Vastaavina sopimuksina teknisen ja ammatillisen kelpoisuuden näyttönä voidaan nyt huomioida suorituksia viiden viime vuoden sijaan kymmenen vuoden ajalta. Yritys, joka on jäänyt kelpaamattomaksi yhden heikon vuoden vuoksi tai jolla on hyviä mutta vanhempia viitteitä, voi siten täyttää vaatimukset uudelleen.

Artikla 34 uudisti artiklan 104(12): kun avvalimento:a käytetään tarjouksen parantamiseen, avuksi toimiva yritys ja sitä hyödyntävä yritys eivät voi molemmat jättää tarjousta, ellei apuyritys esitä soveltuvin asiakirjoin, missä tarpeen, että ei ole sidettä, joka alentaisi molempien aseman yhdeksi päätöksentekokeskukseksi.

Kynnysarvon alapuoliset menettelyt ja prosessikohdat

Artikla 17 uudisti artiklan 49(4): edellinen urakoitsija voidaan uudelleenpyytää osallistumaan tai valita suorana hankintana perustellussa tapauksessa markkinarakenteen ja todellisen vaihtoehtojen puuttumisen perusteella sen jälkeen, kun on todettu, että edellinen sopimus on suoritettu asianmukaisesti ja laatu on täyttänyt vaatimukset. Artikla 18 lisäsi artiklan 50(2‑bis), joka velvoittaa hankintaviranomaisen julkaisemaan verkkosivuillaan neuvottelumenettelyjen aloittamisesta konsultoinnin yhteydessä artiklan 50(1)(c), (d) ja (e) mukaisesti. Artikla 19 lisäsi artiklan 53(4‑bis): kynnysarvon alapuoliset takuut eivät hyödy artiklan 106(8) mukaisista vähennyksistä eivätkä sakkokorotusartiklan 117(2) mukaisista korotuksista. Artikla 29 lisäsi uuden artiklan 82‑bis yhteistyösopimuksista; artikla 37 kumosi artiklan 109.

Siirtymäajan helpotukset sisältyvät uuteen artiklaan 225‑bis, jonka lisäsi artikla 70: vanha artikla 67 konsortioista jatkaa soveltamista jo julkistettuihin menettelyihin, artiklan 43 BIM‑velvoitteet eivät ulotu ohjelmointiin, joka on jo käynnissä, ja uudistetut projektirahoitussäännökset artiklassa 193 eivät koske käynnissä olevia menettelyjä.

Toimenpiteet

Kaikissa 31. joulukuuta 2024 tai sen jälkeen ilmoitetuissa tarjouspyynnöissä:

• tutki hintarevisiolauseketta ennen hinnastoasiakirjaa ja vertaa sitä muutettuun artiklaan 60;
• tarkista, mikä työehtosopimus hankintaviranomainen on nimennyt, sillä se määrittää työvoimakustannuksesi;
• arvioi, onko 20 prosentin pk‑aliurakointiosuus toteuttamiskelpoinen organisaatiollesi, ja jos ei ole, ilmoita tarjouksessa siihen liittyvät perustelut;
• laske liikevaihto‑ ja referenssilaskelmat uudelleen uusien viiden ja kymmenen vuoden aikavälien perusteella ennen kuin teet päätöksen kelpaamattomuudestasi.

Related terms

• Italia: julkisten sopimusten koodi D.Lgs.36/2023
• Affidamento diretto ja sotto-soglia (Italia)
• Hankintaviranomaisten kelpoisuus (Italia)
• ANAC — Autorità Nazionale Anticorruzione (Italia)

See Otnox plans to track procurement opportunities across 80+ markets.